On aika & ajassa hetkiä kun minun tekisi heittää hanskat tiskiin, olla välittämättä yhtään mistään. On itkua, epätoivoa & tuskaa mielessä, mietin sitä ajatusta että miksi aina minä. On rankkaa, tekisi mieli vain olla pimeässä huoneessa, maata sängyssä, miettiä elämää & sen haittapuolia. Vaivun epätoivoon, syvyyteen, pimeyteen, maailman ulkopuolelle. Muistelen sitä hiljalleen kun elämä on kohdellut minua tosi huonosti & olen meinannut luovuttaa kaiken suhteen.
Kuuntelen musiikkia, tietyt biisit tuovat minulle muistoja hyvistä tapahtumista. Tuollaisia minä haluan lisää. Niitä hyviä kokemuksia elämään, niitä ei ole koskaan liikaa. Silti epätoivo yrittää iskeä minut rajuin ottein päin seinää. Taistelen. Muistelen että en ole täällä yksin, minulla on oma onneni vierellä. Kun taistelen niin onni voittaa epätoivon kuusinolla. Vaikka on niitä hetkiä kun asiat menee alamäkeä niin valo löytyy kun jaksan taistella eteenpäin.
Minulla oli tänään surua tässä päivässä. Otin puhelimeni käteen, soitin hyvälle ystävälleni & kerroin hänelle etten voi hyvin & hän kuulikin äänestäni että en voinut oikein hyvin. Lähdin kävelemään ystäväni luo. Kerroin miksi itkin & miksi minulla oli niin mahottoman paha olla. Hän ei sanonut mitään, hän kuunteli rauhassa mitä minulla oli sanottavana. Sain puhua asiani rauhassa loppuun, eikä hän keskeyttänyt puhettani sillä ei ollut kiire mihinkään. Hän halasi minua & lohdutti. Se oli aivan käsittämättömän ihana tunne, lämpimät kädet ottaa ympäri kiinni & halaa minua tiukasti. Hän katsoi minua kauniilla silmillään silmiini. Hän näki tuskani. Hän kertoi kuinka tärkeä & rakas minä hänelle olen. Se riitti. Sydämestäni lähti suuri määrä tuskaa pois. Minun poskiani lämmitti tuo ihana ele mitä hän oli tehnyt minun takiani & mitä hän sanoi minulle.
Minä olen onnekas silti kun minulla on välittäviää ystäviä, ei ehkä paljon mutta tarpeeksi. Vaikka joskus tuntuu siltä että kaikki on turhaa niin ystäväni ovat minun tukenani sekä lähelläni pitämässä minusta kiinni etten horju.
-Tuija
Kuuntelen musiikkia, tietyt biisit tuovat minulle muistoja hyvistä tapahtumista. Tuollaisia minä haluan lisää. Niitä hyviä kokemuksia elämään, niitä ei ole koskaan liikaa. Silti epätoivo yrittää iskeä minut rajuin ottein päin seinää. Taistelen. Muistelen että en ole täällä yksin, minulla on oma onneni vierellä. Kun taistelen niin onni voittaa epätoivon kuusinolla. Vaikka on niitä hetkiä kun asiat menee alamäkeä niin valo löytyy kun jaksan taistella eteenpäin.
Minulla oli tänään surua tässä päivässä. Otin puhelimeni käteen, soitin hyvälle ystävälleni & kerroin hänelle etten voi hyvin & hän kuulikin äänestäni että en voinut oikein hyvin. Lähdin kävelemään ystäväni luo. Kerroin miksi itkin & miksi minulla oli niin mahottoman paha olla. Hän ei sanonut mitään, hän kuunteli rauhassa mitä minulla oli sanottavana. Sain puhua asiani rauhassa loppuun, eikä hän keskeyttänyt puhettani sillä ei ollut kiire mihinkään. Hän halasi minua & lohdutti. Se oli aivan käsittämättömän ihana tunne, lämpimät kädet ottaa ympäri kiinni & halaa minua tiukasti. Hän katsoi minua kauniilla silmillään silmiini. Hän näki tuskani. Hän kertoi kuinka tärkeä & rakas minä hänelle olen. Se riitti. Sydämestäni lähti suuri määrä tuskaa pois. Minun poskiani lämmitti tuo ihana ele mitä hän oli tehnyt minun takiani & mitä hän sanoi minulle.
Minä olen onnekas silti kun minulla on välittäviää ystäviä, ei ehkä paljon mutta tarpeeksi. Vaikka joskus tuntuu siltä että kaikki on turhaa niin ystäväni ovat minun tukenani sekä lähelläni pitämässä minusta kiinni etten horju.
-Tuija
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jos aiot kritiikkiä antaa niin sano se asiallisesti. Kommenttia saa heittää sekä postausideoita!
Kuvaan Nikon d3100 järjestelmäkameralla c:
Jos on jotain asiaa tai muuten vain haluat tulla puhumaan niin facebookissa löydät minut nimellä Tuija Kielaankangas, Kikmessengerin sekä Instagramin löydät nimellä Tuikky ! c: